Tuomas Kantelisen säveltämä Mannerheim-ooppera on saavuttanut niin suuren suosion, että se pysyy ohjelmistossa vielä vuonna 2019. Suosio ei ole ihme, sillä Kantelisen sävelkieli vetoaa yleisöön. Se on melodista ja kaunista. Kyse on pikemmin operetista kuin oopperasta, jos halutaan saivarrella. Se, onko teos operetti vai ooppera, ei ole arvostuskysymys. Operetti...
Parhaillaan Kansallisoopperassa esitettävä Richard Wagnerin Parsifal ei oikeastaan ole ooppera. Se kuvaa ihmisenä olemisen syvintä mysteeriä, syyllisyyttä, myötätuntoa ja kaipuuta vapahdukseen. Wagner itse käytti teoksesta nimitystä Bûhnenweihfestspiel, jota on yritetty erittäin huonolla menestyksellä suomentaa. Ehkä sitä voisi kutsua mysteerinäytelmäksi. Wagnerille itselleen oli tärkeää, että hän itse sekä kirjoitti oopperoittensa...
Tero Saarisen ja Kimmo Pohjosen Breath sai Suomen kansaesityksensä lauantaina Tampere-talossa. Sen ensiesitys oli huhtikuussa Quebecissä Kanadassa, jossa se sai ylistävät arvostelut. Breath kuvaa aikamme ihmistä, joka erilaisten sähköisten apuvälineiden avulla pyrkii eristäytymään ympäristöstään. Se on sitä, että kuljemme kuulokkeet korvilla ja kuuntelemme juuri sitä musiikkia, joka meitä itseämme...
Jälleen kerran tarjoutuu hieno mahdollisuus tehdä vertailuja, kun Cosi fan tutte löytyy sekä Kansallisoopperan että Finnkinon Metropolitan-ohjelmistosta. Omasta mielestäni Kansallisoopperan versio oli Metropolitanin versiota parempi – kiitos rooleihin heittäytyneiden nuorten suomalaisten solistien ja Guy Joostenin nokkelan ohjauksen. Erityisen hienoa on, että kaikkiin kuuteen päärooliin on tarjolla erinomainen suomalainen solisti....
Giuseppe Verdi on niin suosittu oopperasäveltäjä, että hänen tuotannostaan toistakymmentä oopperaa on yhä edelleen oopperataloissa säännöllisesti esitettävää kantaohjelmistoa. Sen vuoksi Metropolitanin Luisa Miller on poikkeuksellisen mielenkiintoinen, suhteellisen harvoin esitettävä teos. Miksi se ei kuulu joukkoon? Luisa Miller on Verdin siirtymäkauden teos. Hän oli jo ehtinyt säveltää Nabuccon ja Macbethin....
En oikein ymmärrä, miksi Giuseppe Verdin Trubaduuria moititaan siitä, että juoni on sekava ja epäjohdonmukainen. Ei se ole sen enempää kuin moni muukaan ooppera, etenkään numero-ooppera, jossa tekijöiden huomio on kohdistunut aarioiden tekemiseen. Juonen tehtävänä on sitoa aariat toisiinsa milloin paremmin, milloin huonommin. Musiikillisesti Trubaduuri on niin mukaansa tempaava,...
Kirjoitin alkuvuodesta, kuinka loistava juttu on, että kodin lähelle perustetaan erinomaista ruokaa tarjoava korttelibistro. Tämä ilohan on Tampereen Tampellassa oleva ravintola Viila, jossa kaikki muu on mutkatonta paitsi ruoka – se on ammattitaidolla ja intohimolla valmistettua. Itsekin ruokaa laittavana ihmisenä arvostan erityisesti sitä, että Viilan keittiössä tehdään sellaisia temppuja,...
W. A. Mozartin Cosi fan tutte kuuluu niihin oopperoihin, jotka tekohetkellään ovat olleet uskaliaita ja pahennusta herättäviä, mutta nykykatsojasta perin viattomia. Juonen sijasta huomio kannattaa kiinnittää musiikkiin. Cosi fan tutten ohjaajat haluavat sijoittaa kokonaan muuhun aikaan kuin mihin libretisti Lorenzo da Ponte sen sijoitti. Tavallaan se on hyväksyttävääkin, sillä...
Giacomo Buccinin La Bohéme on yksi suosituimpia ja esitetyimpiä oopperoita. Se on jälleen ollut myös New Yorkin Metropolitan Operan ohjelmistossa. Käytössä on Franco Zeffirellin vuonna 1981 tekemä ohjaus. La Bohéme on METin kaikkien aikojen eniten esitetty yksittäinen teos, jolla on takanaan jo 1200 esityskertaa. Koska La Bohéme on niin...
Olli Kortekankaan Veljeni vartija on yksi parhaista koskaan Suomessa tehdyistä oopperoista. Kortekankaan musiikki on klassisella tavalla konstailematonta, musiikkia, joka kestää aikaa ja kuuntelemista. Tuomas Parkkinen tunkeutuu valkoisen ja punaisen läpi ja kertoo, mitä ihmisenä oleminen on. Vaikka ooppera kertoo Tampereen 1918 sisällissodan taisteluista ja on tärkeä osa tamperelaista paikallishistoriaa,...