Paikallisjunilla yli Pyreneiden

Saavuimme Toulouseen. Kaupunki on sangen viehättävä. Sen historia ulottuu Rooman aikaan. Se oli myös Visigoottien pääpaikka 300 luvulta lähtien, kunnes 700 luvulla maurit valtasivat sen. Nykyisin Toulouse on mm. Ranskan ilmailuteollisuuden keskus ja merkittävä yliopistokaupunki. Yliopiston läsnäolo näkyykin siinä, että kaduilla kulkee paljon nuoria ihmisiä.

Kaupunki ei selvästikään elä turismista.

Toulouse on viehättävä kaupunki sateesta huolimatta.

Vajaan 10 kilometrin iltapäiväkävely pienessä sateessa ei muuttanut kaupungin kasvoja ikäviksi, mikä on jo sinällään merkki siitä, että keväällä, kun aurinko ja lämpö palaavat, Toulouse saattaisi olla hyvin viehättävä vierailukohde. Myös siksi, että kaupunki ei selvästikään elä turismista.

Mehän saavuimme Toulouseen jatkaaksemme matkaa Pyreneiden yli Espanjaan ja Barcelonaan. Syystä tai toisesta Interrail- tai muutkaan oppaat eivät kerro kovin paljon mahdollisuudesta kulkea junalla Pyreneitten yli. Tyypillinen reittisuositus on TGV-juna Narbonnen kautta Barcelonaan.

Juna pysähtyy 15 asemalla.

Toulousesta kulkee kuitenkin paikallisjuna Latour de Caroliin, joka on keskellä Pyreneitä, Ranskan ja Espanjan rajalla. Juna sinne lähtee 7. 49 ja seuraava 9. 49. Hyppäsimme aikaisempaan, koska ajattelimme tutustua kaupunkiin.

Kyseessä on tyypillinen paikallisjuna, joka kahden ja puolentunnin matkan aikana pysähtyy 15 asemalla. Mukaan hyppää iso joukko pieniä koululaisia, työmatkalaisia ja pari pariskuntaa, jotka ovat menossa laskettelemaan.

Tunnin verran matkaamme tasaista alankoa, mutta vuoret siintävät horisontissa.

Juna kiipeää yhä korkeammalle.

Sen jälkeen juna tulee Pyreneille ja maisemat muuttuvat ensin mäkisiksi, sitten vuoristoisiksi. Maisema muuttuu vähitellen lumiseksi ja korkealle kohoavat rinteet avautuvat eteemme molemmin puolin junaa. Juna kiipeää yhä korkeammalle pitkin solia, tunneleita on vain vähän.

Junasta pääsee lähes suoraan rinteeseen.

Ne kaksi laskettelemaan menevää pariskuntaa alkavat pistää laskettelumonoja jalkaan, kun lähestymme päätepistettä. Valmiina hyppäämään suksille he jäävät pois yhtä pysäkkiä ennen Latour de Carolia. Se onkin matkan korkein kohta. Eivät he suoraan asemalta pääse rinteeseen. Tilataksi on odottamassa, mutta matka rinteeseen on tuskin kovin pitkä.

Saavumme junan viimeisinä matkustajina Latour de Caroliin yhdessä parin muun matkustajan kanssa. Nyt ei todellakaan ole sesonkiaika.  Lunta on satanut. Laiturille on aurattu metrin levyinen kulkureitti. Ulkona konduktööri kysyy, mihin olemme menossa. Vastamme Barcelonaan ja hän osoittaa meille lierihattuista miestä ja sanoo, että hänen kyydissään pääsemme Espanjan asemalle.

Käsittääkseni kesällä junan vaihto tapahtuu tällä samalla asemalla, mutta nyt pääsemme taksin kyytiin. Mukaan tulevat myös kaksi muuta junan päätepysäkille matkustanutta matkustajaa. Kieli muuttuu espanjaksi ja ystävällinen nuori nainen ryhtyy ilman eri pyyntöä tulkiksemme.

Kuljettaja puhuu ja ajaa yhtä nopeasti.

Auto lähtee liikkeelle ja kuljettaja puhuu ja ajaa yhtä nopeasti. Matkaamme kylän halki ohitellen hitaampia autoja ja kiertäen liikenneympyröitä kätevyyden vuoksi väärältä puolelta. Saavumme asemalle, jossa miesmatkustaja vieressäni kertoo, että matka on ilmainen. Se kuuluu junayhtiöiden palveluun. Aseman edessä meitä odottaakin jo juna. Täällä lunta on 10 senttiä, eikä sitä ole aurattu pois. Urrimme matkalaukkuinenne kohti junaa. Se ei ole todellakaan suunniteltu liikuntavammaisille, sillä kynnys on noin 30-40 sentin korkeudella. Nostamme matkalaukut (mielestämme vetolaukut ovat kaupunkimatkustuksessa kätevimmät) konduktöörin avustamana junaan, joka lähteekin heti liikkeelle. Se on paikallisjuna Barcelonaan.

Ilmasto ja kasvillisuus muuttuvat matkan aikana

Maisemat ovat henkeäsalpaavat.

Reitti lähtee laskeutumaan, mutta maisemat ovat vielä pitkään henkeäsalpaavat, sillä matka Pyreneiltä alas kestää puolitoista tuntia. Toiset puolitoista tuntia kuluvat sitten välimerellisissä maisemissa, sillä ilmasto ja kasvillisuus muuttuvat matkan aikana pikkuhiljaa. Barcelonassa ollaankin sitten jo täysin Välimeren ilmastossa, palmut huojuvat ja lämpötila on +15 astetta.

Pyreneitten ylitys, joka kesti kuusi tuntia, oli hieno kokemus ja pieni seikkailu. Seikkailu osittain sen vuoksi, että ennakkoinformaatiota ei ole kovin runsaasti tarjolla. Interrailappi ei edes anna tietoja Latour de Carolin ja Barcelonan välisestä junayhteydessä.

Interrailappi ei edes anna tietoja Latour de Carolin ja Barcelonan välisestä junayhteydessä.

Latour de Carolissa on myös mahdollisuus tehdä maisemajunamatka kapearaiteiselle Keltaisella junalla, mutta tähän aikaan vuodesta se ei ole toiminnassa. Ajatuksemme kaupunkiin tutustumisesta kaikessa rauhassa myös tyssäsi, sillä taksi asemien välillä kiidätti meidät sellaista vauhtia seuraavaan junaan, että emme ehtineet nähdä mitään. Mutta maisemat junan ikkunasta olivat sitäkin uljaampia. Kuusi tuntia hujahti pelkästään niitä katsellessa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *