Yksi elämän suuria iloja on se, että oman kodin läheisyydessä on mukava ravintola, jonna on mutkaton pistäytyä. Jos sattuu niin hyvin, että ravintolassa tarjotaan ruokaa, joka houkuttelee syömään, ollaan jo elämää suurempien asioiden kanssa tekemisissä.
Meille on nyt käynyt näin. Aivan kotimme naapuriin, Tampereen Tampellan Esplanadille avautui joulun alla ravintola Viila, joka kutsuu itseään korttelibistroksi.
Muutaman käyntikerran perusteella uskallan sanoa, että olemme onnekkaita. Ravintola on sisustukseltaan viehättävä ja palvelultaan mutkaton. Se ei kuitenkaan ole mikään pubi, joka houkuttelee kaljaveikkoja vaan tyylikäs paikka, joka houkuttelee pistäytymään, ei niinkään istumaan pitkää iltaan.
Viila on keskittynyt ruokaan. Lyhyessä ajassa sen lounaasta on tullut niin suosittu, että välillä lounasaikaan on vaikea löytää istumapaikka. Eikä ihme. Lounaan salaattipöytä on runsas ja taitavasti suunniteltu. Salaatin ja keiton voi syödä erillisenä, hieman halvempana kokonaisuutena.
Lounaalla pääruokia on kolme, yleensä lihaa, kalaa ja kasvista. Annokset tuodaan pöytään. Jo lounasannokset kertovat, että keittiössä suhtaudutaan ruokaan vakavasti, suorastaan intohimoisesti. Annokset ovat kekseliäitä, ruoka on taiten valmistettu ja asetteluunkin on kiinnitetty huomiota. Viilan lounas voi olla ihan oikeasti työpäivän kokokohta, ei pakollinen tankkauspiste.
Keittiössä suhtaudutaan ruokaan vakavasti, suorastaan intohimoisesti.
Illalla tunnelmaa luo ravintolasalin kauneus, jota valaistuksella ja pienillä yksityiskohdilla vahvistetaan.
Palvelu on bistromaisen kursailematonta. Se tuntuu juuri oikealta. Tänne voi pistäytyä arkivaatteissa ja tilata sen mitä haluaa.
Ruoka on silti lähellä gourmet-tasoa, juuri sopivan verran fine diningistä arkisempaan suuntaan, jotta leppoisuus säilyy.
Keittiöpäällikkö Arto Lappalaisen vasempaan kyynärvarteen on tatuoitu hänen mottonsa: syö, juo, nauti – sitä hän keittiössään toteuttaa.
Ruokalista on lyhyt, mikä kertoo kunnianhimosta. Halutaan, että raaka-aineet ovat ensiluokkaisia ja annokset sitä, mitä on suunniteltu riippumatta siitä, kuka keittiössä on vuorossa. Ruokalista on suunniteltu niin, että samoja lisäkkeitä käytetään kekseliäästi ristiin eri annoksissa. Sillä voidaan pitää myös kustannuksia kurissa, mikä näkyykin annosten hinnoissa.
Alkuruokia on kolme. Blinin sijasta on tarjolla perunalepuska, joka on rapeaksi paistettu perunarieska, hurmaavan makuinen ja ihanan rapea. Muikunmädin kanssa tarjotaan pikkelöityä punasipulia ja piparjuurella taitettua smetanaa. Kun tarjoilija kävi keittiöstä lainaamassa mustapippurimyllyä, kokonaisuus oli suussa sulavaa. Piparjuuri leikkaa hienosti smetanan rasvaista jälkimakua ja pikkelöinti tuo sipuliin lempeyttä.
Sokerisuolattu siika on saanut kumppanikseen mummonkurkkua ja rapeaa mallasta.
Kasvisvaihtoehtona on paahdettua kukkakaalia, kukkakaalimantelikreemiä ja paahdettua mantelia. Tällainen kasvisannos maistuu niillekin, jotka eivät ole kasvissyöjiä.
Pääruokia on neljä. Viilan Slider Burgerit ovat pieniä makupaloja, joita höystävät itsetehdyt kastikkeet: piparjuurismetana-mummonkurkku, savupaprika-BBQ, karamellisipuli ja ruskeasta voista tehty bearnaise, pekoni ja kotimainen cheddar. Houkutteleva ateria sellaisenaan.
Kalana tarjotaan nieriää fenkolin, omenapyreen ja simpukkakastikkeen kanssa.
Villan ulkofilee tarjoillaan piparjuuriperunan, ruskeavoibearnaisen ja karamellisoidun sipulin kanssa.
Kasviksena on paahdettua porkkanaa, porkkana-rakuunaohraa ja rakuunavinaigrettea.
Jälkiruokia ei missään nimessä pidä unohtaa. Niissä Lappalaisen kekseliäisyys pääsee valloilleen.
Tarjolla on kardemummalla maustettua valkosuklaakreemiä, mustikkaa ja marenkia tai tuorejuustokaramellikreemiä, puolukkacurdia ja paahdettua valkosuklaata tai lakumunkki ja lakkahilloketta. Mainioita luomuksia kaikki. Munkit aivan huippua!
Kun ruokalista on näin suppea, kanta-asiakkaaksi ryhtyvä toivoo tietysti, että lista uusiutuisi melko usein. Viila lupaa, että lista vaihtuu sesonkien mukaan.
Lista vaihtuu sesonkien mukaan.
Myös viinilista vaikuttaa harkitulta. Se ei etsi erikoisuuksia vaan luottaa varmoihin herkkuihin, kuten Amaroneen ja Chablikseen. Hinnatkin on pidetty kohtuullisina. Käytössä on senttihinnoittelu.
Syvästi ilahtuneena poistuimme pimeään pakkasyöhön. Kotiin on matkaa peräti 100 metriä.