Ei uskoisi, että Uusi-Seelanti on niin nuori viinimaa. Viininviljely aloitettiin tosimielellä vasta nelisenkymmentä vuotta sitten, mutta kasvu on ollut päätähuimaavan nopeaa.
Eräänlainen viiniraamattu, Hugh Johnsonin Suuri Viinikirja vuodelta 1988 kertoo Uudesta-Seelannista näin: ”Merkittävin muutos tulevaisuuden kannalta on ehkä viininviljelyn leviäminen Eteläsaarelle. Tiennäyttäjänä on ollut jugoslavialaisin voimin perustettu Montana Wines. Vuorten ja meren välinen maakaista Marlboroughissa lähellä saaren pohjoiskärkeä tarjoaa aurinkoisen, mutta silti suhteellisen vilpoisen ilmaston ja paksun, hyvälaatuisen maaperän. Sadetta ei käytännössä saada lainkaan, joten kastelu on välttämätöntä.”
Pistetäänpä kirja takaisin hyllyyn, sillä tuon jälkeen on ehtinyt tapahtua todella paljon. Marlboroughin alueesta on tullut yksi maailman tunnetuimmista Sauvignon blanc -rypäleen viljelysalueista. Hyvä maaperä ja suotuisa ilmasto tekevät alueesta optimaalisen tämän rypäleen kasvatuspaikan. Tärkeää on, että vuorokauden lämpötilaerot ovat suuret, koska se takaa rypäleiden riittävän hapokkuuden, joka antaa sille ominaisen aromin.
Kun Euroopassa korostetaan sitä, että viiniköynnös kasvaa satoja vuosia ja ulottaa juurensa karussa maaperässä kymmenien metrien syvyyteen löytääkseen vettä, Uudessa-Seelannissa etenkin Marlboroughin alueella maaperä on aivan toisenlainen. Alue on laakso, vanhan joen pohjaa ja maaperässä on saven päällä ravinteikasta liejua ja multaa. Viini kasvaa nopeasti ja on täydessä korkeudessaan yli kaksimetriä korkea puu. Satokauden jälkeen viini leikataan niin, että seuraavaa satokautta odottamaan jää vain neljä vaakalankoihin sidottua oksaa.
Koska meitä suomalaisia on niin vähän ja elämme täällä pohjoisen syrjänperällä, innostumme aina, kun kuulemme maanmiehistämme maailmalla. Usein he tosin ovat naisia. Niin tässäkin tapauksessa. Savolaissyntyinen ja Lahdesta ylioppilaaksi kirjoittanut Satu Lappalainen tapasi vuonna 2000 Jyväskylän MM-rallissa Subarulla työskentelevän John Kennardin. Hän tehnyt yhden pisimmistä ralliurista maailmassa. Vasta tänä keväänä hän 58-vuoden iässä luopuu ralliautoilusta. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut Hyundai-kuljettaja Hayden Paddonin kakkos-kuljettaja ja kartanlukija. Urallaan Kennard on ehtinyt saavuttaa mm. Argentiinan rallin voiton.
John Kennard on kiwi eli uusiseelantilainen. Veri alkoi vetää rallipoluilta maailmankiertolaista kotiin ja hän osti vuonna 2002 muutaman hehtaarin viinitilan Marlboroughin alueelta. Kun kauppaa tehnyt asianhoitaja soitti keskellä yötä ja kysyi puhelimessa, mikä annetaan tilalle nimeksi, unenpöpperöinen Kennard katsoi ikkunasta ulos Englannin asunnossaan ja näki kyltin, jossa luki: Vicarage Lane. Niin viinitila sai nimensä.
Kennardin ajatuksissa oli, että Englannista tulisi hänen tuottamiensa viinien päämarkkina-alue. Se ei ole koskaan toteutunut. Nykyisin Vicarage Lanen viinien päämarkkina on Suomi. Tila tuottaa noin 100 000 pulloa Sauvignon blanc -viiniä vuodessa.
Tilalla oli istutettuna kaksi hehtaaria Sauvignon blanc -rypälettä, mutta jo seuraavana vuonna tarjoutui tilaisuus laajentaa tiluksia. Istutettiin neljä hehtaaria lisää, eli 10770 uutta Sauvignon blanc – oksastettua tainta. Alueelle rakennettiin myös kastelujärjestelmä, sillä sateita on alueella niin vähän, että keinokastelu on välttämätöntä. Nykyisin tilan koko on 7,6 hehtaaria.
Vähitellen Satu ja John ovat ottaneet huolehtiakseen myös muutaman muun viinitilan. Vicarage Lane -merkin alla Suomen Alkossa on neljä viiniä. Omalla tilalla tuotetut Vicarage Lane Marlborough Sauvignon Blanc sekä kuohuviini Vicarage Lane Marlborough Bubbly Sauvignon Blanc sekä hieman etelämpää Canterburyn Waipara-laakson kalkkipitoiselta alueelta tulevat Riesling ja Pinot Noir. Yhteensä viiniviljelmiä on 36 hehtaaria.
Suomalaisuutta edustaa myös pullojen etiketit, jotka on suunnitellut Pictonissa asuva Sirpa Alalääkkölä.
Satu ja John, nyt kun hän ei enää kierrä MM-ralleissa, ovat aitoja viljelijöitä, joiden päivät kuluvat viiniköynnösten hoitamisessa ja muissa maatöissä. Sesonkiaikaan käytetään vuokratyövoimaa. Sato korjataan täysin koneellisesti Uuden-Seelannin syksyllä maalis-huhtikuussa.
Viinien valmistuksesta vastaa tunnettu viinimestari Alan McCorkindale, jonka tilan lähistöllä oleville tuotantolaitoksille rypäleet rekka-autoilla kuljetetaan. Viininviljely on arkista, kovaa ahertamista, mikä sitten maistuu korkealaatuisena juomana laseissamme.
Millaisia Vicarage Lanen viinit sitten ovat?
Vicarage Lane Sauvignon blanc edustaa sitä korkeaa laatua, joka on tyypillistä Mahlboroughin alueen viineille. Kuuluisin lienee Cloudy Bay, mutta myös huomattavasti edullisemmat vaihtoehdot, kuten Vicarage Lane, ovat hienostuneen moniulotteisia, tyypillisiä Sauvignon blanc -viinejä, joiden aromi sopii erinomaisesti kala- ja äyriäisruokiin. Se on myös erinomainen rapuviini.
Samoista rypäleistä on tehty myös kuohuviini Bubbly Sauvignon Blanc, joka onkin yllättävän ärjy. Tuntuu, että kuohuviini lähtee kiipeämään poskia pitkin kitalakeen ja jättää hyvin pitkän jälkimaun. Erinomainen aperitiivi ja mainio vaihtoehto kylmille kaloille.
Uuden-Seelannin Sauvignon blanc -viinit ovat nuorena juotavia. Silloin niiden hedelmäinen raikkaus pääsee parhaimmin oikeuksiinsa.
Riesling luokitellaan puolikuivaksi, sillä siinä on jäännössokeria noin 10 prosenttia, hieman vuosikerrasta riippuen. Rieslingin happoisuus kuitenkin tasapainottaa makeutta niin, että sitä ei pane väärällä tavalla merkille. Parsan kumppani. Sopii myös mausteisille ruoille.
Pinot noir on hienostuneen elegantti. Suomalaisittain Pinot noiria pidetään kevyenä punaviininä, mutta mausteisuus ja maun moniuloitteisuus tuovat hienoa täyteläisyyttä. Siitä kertoo myös se, että Pinot noir on erinomainen riistaviini, mutta myös kana, kalkkuna, jopa grillattu lohi sopivat tälle viinille. Huoneenlämpöistä viiniä kannattaa viilentää puolisen tuntia jääkaapissa ennen tarjoilua, niin sen aromit pääsevät paremmin oikeuksiinsa.
Satumaisia viinejä Uudesta-Seelannista, onhan Lappalaisen Satu ollut niitä tekemässä.